Uhrin sensitiivinen kohtaaminen osa 1:
Koulutuksen ensimmäinen osuus toimii johdantona koulutusohjelman sisältöön. Uhrin haavoittuvuuden tunnistaminen rikosprosessin eri vaiheissa on tärkeää uhrin oikeusturvan toteutumiseksi ja uhrin uudelleen traumatisoitumisen ehkäisemiseksi.
Uhrin asianmukainen ja kunnioittava kohtelu edistää uhrin toimintakykyä, helpottaa viranomaisten toimintaa ja luo edellytykset oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille.
Uhrin asemaa ja kohtelua koskevat kansainväliset velvoitteet
- Uhrin haavoittuvuuden tunnistaminen, merkitys ja tavoitteet rikosprosessissa
- Kansainväliset säännökset uhrin asemaan vaikuttavina tekijöinä
- Oikeuskäytäntöä
Kansainvälisistä säännöksistä käydään läpi lyhyesti Uhridirektiivin keskeisimpiä säännöksiä (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/29/EU, rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista) ja Istanbulin sopimuksen velvoitteita (EN; Yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta SopS 52 ja 53/2015) sekä sopimuksen täytäntöönpanoa seuraavan asiantuntijaryhmän GREVIO:n Suomea koskevaa viimeisintä raporttia. Lopuksi luodaan lyhyt katsaus oikeuskäytäntöön kuten joihinkin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuihin, joissa on kiinnitetty erityistä huomiota haavoittuviin uhreihin.
Asiantuntijana toimii Riitta Silver. Hän on toiminut 20 vuoden ajan Tukinainen ry:n oikeudellisesta työstä vastaavana lakimiehenä. Työtehtävissään Raiskauskriisikeskus Tukinaisessa hän kohtaa päivittäin seksuaalirikosten uhreja ja heidän läheisiään. Työhön kuuluvat myös edunvalvonta- ja koulutustehtävät sekä kehittämispäällikkönä erilaisten hankkeiden esimiestyö. Hän on oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari ja luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.
Trauma ja traumatisoituminen
Seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö on uhrille aina traumaattinen kokemus. Uhkatilanteessa ihminen toimii vaistonvaraisesti. Autonominen hermosto käynnistää puolustusmekanismit: taistelun tai pakenemisen. Jos uhka on liian suuri, ihminen lamaantuu. Puolustusreaktioiden tarkoituksena on varmistaa hengissä pysyminen, ja niihin ei voi vaikuttaa tahdonalaisesti. Hermosto päättelee silmänräpäyksessä, miten ihmisen on parasta toimia eloonjäämisen kannalta.
Traumakokemusta seuraava traumaattinen kriisi on voimakas psyykkinen ja fyysinen stressitila, jonka seurauksena ihminen toimii eri tavoin kuin hän normaalisti toimisi.
Traumakokemus aiheuttaa muutoksia uhrin kykyyn muistaa. Tavallisesti asiat tallentuvat muistiin siten, että niistä on mahdollista muodostaa looginen kertomus. Traumaattisessa tilanteessa muistiin tallentuvat kuitenkin hengen säilyttämisen kannalta tärkeät asiat. Niitä on vaikea tavoittaa tietoisesti ja pukea sanoiksi. Traumasta kärsivän henkilön voi olla vaikea muodostaa yhtenäistä kertomusta tapahtuneesta.
Rikoksen uhri tuntee usein syyllisyyttä ja häpeää. Syyllisyydentunne toimii suojana täydelliselle avuttomuuden tunteelle. Uhrin pitäisi hyväksyä ajatus, että hänelle voi tapahtua pahoja asioita, eikä hän voi vaikuttaa niihin
Traumatisoitunut uhri tai todistaja saattaa toimia eri tavalla kuin tavallisesti. Oikea tieto psyykkisestä traumasta ja sen vaikutuksista auttaa ymmärtämään traumatisoitunutta henkilöä ja helpottaa työskentelyä hänen kanssaan.
Asiantuntijana toimii Heli Heinjoki. Hän on työskennellyt vuodesta 2007 Tukinainen ry:n ylläpitämässä Raiskauskriisikeskus Tukinaisessa kriisityön kehittämispäällikkönä vastaten yhdistyksessä tehtävästä kriisityöstä. Kriisityöntekijänä hän kohtaa päivittäin seksuaalirikosten uhreja ja kouluttaa viranomaisia ja kolmannen sektorin toimijoita kriisityöhön liittyvistä teemoista. Koulutukseltaan hän on YTM, laillistettu sosiaalityöntekijä ja eristystason kriisi- ja traumapsykoterapeutti.
Tilaisuutta juontaa ja moderoi uravalmentaja Heidi Hännikäinen Lakimiesliitosta.